Sanottavan etsiminen kirjailijan äänelle

Olen epäonnekseni lukenut taas nuoria kirjoittajia, jotka yrittävät löytää kielelleen sanottavaa pikemminkin kuin sanottavalleen kieltä ja ilmausta. Se herättää minussa syvää epäluuloa, aivan kuten tietää, että aikoo kirjailijaksi, mutta ei, mistä aikoo kirjoittaa. Jäljitellä kiinnostusta blasé siinä toivossa, että alkaa uskoa siihen. Oppiakseen on tärkeää kirjoittaa, sanoisi joku, tai, että oppiakseen laadusta, on syytä olla hyvä määrällinen kuluttaja. Se pitää varmasti paikkansa, taloudessa.

Asian sivusta: etäisesti samalla tapaa tuntuu tärkeämmältä lukea Marquezia kuin Tom Robbinsia, tai kuin Neil Gaimania, jos hänellä ei ole kuvataiteilijaa apunaan.

Mikä on rivoa?

Lisää tapahtumia ja liian vähän jupistavaa. Oma silkasta uteliaisuudesta lähtevä spontaani ekskursioni naistutkimukseen jatkuu. Tänään kahdelta Laura Kipnis tarjoilee luennon "The Female Thing" Helsingin yliopiston päärakennuksen vanhan puolen... puuh... auditoriossa XIII, ja huomenna puolilta päivin alkaa Teatterikorkeakoululla Porno Academy'n (pdf) (International Symposium on Pornography, Sexual Representations, Obscenity and Desire) ohjelma. Minulle on jo pitkään käynyt yhä työläämmäksi kuvitella, kuinka ihmiset voivat aidosti kokea jotakin rivona tai säädyttömänä ja ottaa itsensä tuntemuksensa suhteen kyllin vakavasti politisoidakseen tai sosiaalisesti sanktioidakseen oman loukkaantuneisuutensa. Jessus.

Ajoittain tulee vastaan muutamien katsomus, että toiset asiat ovat täysin kuvittelun ulkopuolella. Ainakin terveen mielen kuvittelukyvyn. No, minulla on kärkäs ja ulottuvainen mielikuvitus; olen ontuvasti moraalinen, mutta eettisesti orientoitunut. Mikähän tuntuisi uskottavalla tavalla rivolta ja siveettömyydessään loukkaavalta? Spontaani vastaus: konsumerismi, shoppailu, makeanhimo, kyky/halu nollata aivot ja avioliitto. Vaistoni rivoudelle on selvästi vajavainen ja joudun kuvittelemaan jyrkemmin suorastaan fiktiivisten toisten ihmisten seksuaalinormistolle rakentuvan rivouden. Jos se otetaan lukuun, niin ainakin laillisuuden rajat on jätetty taakse jo ajat sitten. Muutenkin jokaisen kuviteltavissa olevan asian sopivuus tai sopimattomuus kilpistyy pikemminkin väkivaltaan kuin rivouteen, sopimattomaan rajojen ylittämiseen seksuaalisuuden vyöhykkeellä, yksityisesti tai julkisesti. Mikä on rivoa? Luovia ehdotuksia?

Megapolis 2022

Huomenna on luvassa Dodo ry:n järjestämä kulutusta pohtiva Megapolis 2022 -tapahtuma Vanhalla. Ohjelma on tarkistamisen arvoinen vähintään, sillä joukossa on korkean profiilin nimiä. Ajattelin itse poiketa iltapäivällä ja palata kenties illan klubille kuulemaan mm. Maria Gasolinaa ja Rinneradiota, ellen sitten jumitu myös leffoja seuraamaan.

Tapahtuman julisteen impakti on hyvä ainakin omalla kohdallani; lehden säikeet, katujen ruodot, yhteiskunnallisen vaikuttamisen verkko. Pisteitä graafikolle.

Pahoinpitelemisen hinta

Eikö ole niinkin, että useammasta pahoinpitelystä voi saada paljousalennuksen? Toisin sanoen kaikkien pahoinpitelyiden tuomiot sellaisina kuin ne olisivat toisistaan riippumattomina ei ynnätä yhteen lopullisen tuomion saamiseksi. Kannattaa siis keskittää ja suunnitella pitkällä tähtäimellä!

Jos puntaroi vaikkapa joko aseista ja asepalveluksesta kieltäytymistä tai vaihtoehtoisesti aseen käyttöä, aseen käyttö kyllä vaikuttaisi kannattavan, kunhan ei aiheuta toiselle hengenvaaraa. Mikäli totaalikieltäytyjä viettää 6,5 kuukautta vankilassa, pahoinpitelijä selviää päiväsakoilla; sanotaanko lievästä pahoinpitelystä 15 päiväsakkoa (alimmassa tuloluokassa 90 euroa) ja ihan tavallisesta pahoinpitelystä, jossa saa aiheuttaa jo ihan oikeaa vahinkoakin, vaikkapa 30 päiväsakkoa (alimmassa tuloluokassa 160 euroa). Ei ole hinnalla pilattu. Kaapin kulmalle oma possu väkivaltamenoille.

Mustelmista, nyrjähdyksistä ja naarmuista ei edes makseta kipukorvauksia. Se on ilmaista.

Rahalla joka tapauksessa saa.

Varoittava signaali kolmannen osapuolen kustannuksella

Vaikka isoja miehiä lain puitteissa tuetaankin antamalla käytännöllisesti katsoen lievempiä tuomioita väkisinmakaamisista, syrjitään heitä toisella tavalla, kun päätetään pahoinpitelyn vakavuudesta. Voisi sanoa, että suositaan ajatusta siitä, että vanhuksen, lapsen tai vammaisen henkilön pahoinpitelee toinen fyysisesti avuttomaksi katsottu henkilö. Vaihtoehtoisesti suositeltavampaa on terveeksi ja täysi-ikäiseksi katsotun henkilön pahoinpiteleminen. Tähän kommenttini otsikko viittaa. Voimasuhteiden epätasapaino mielletään raakuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. Kaikille on näemmä paikkansa väkivaltarikosten suhteen, etenkin vuoden 1995 jälkeen.

"Lievä raiskaus"

Mikäli "vain" kiinni pitäen tapahtunut raiskaus, joka ei sisällä esimerkiksi lyömistä tai aseella uhkaamista on lievempi kuin sellainen, joka sitä sisältää, tällöin katsotaan, että kuta fyysisesti vahvempi raiskaaja on kyseessä, sitä oikeutetumpi hänen tekonsa on.

Huomautus edelliseen

Kunhan marisin. On olennaista, että on ikkunoita ja että niistä näkee ulos. Peskää ikkunanne ajoittain, ihmiset.

(Bonnard, Dining Room Overlooking the Garden)